Cinnamon ei ulkoisesta aikuistumisestaan huolimatta ollut menettänyt lapsellista luonnettaan. Kun hän oli häviöllä shakkipelissä, hän turvautui huijaamiseen. "Kato!" Cinnamon huudahti Corianderille ja osoitti seinää, "Viisipyrstöinen humppahämis!"
Coriander ei kuitenkaan ollut mikään eilisen teeren poika ja sai siskonsa kiinni surkeasta huijausyrityksestä.
Rosemaria ja Leo olivat olleet naimissa jo niin kauan, että oli kultavuosipäivän aika. Vieraiksi kutsuttiin Ida ja Ron. Leon mielestä pyjama oli hyvä juhla-asu.
"Vau!" Ron hihkaisi juhla-aterialla, "Te osaatte tehdä juustokakkua!" Ida tajusi onnitella myös pitkästä avioliitosta.
Juhlaohjelmaan kuului ruokailun lisäksi videopelituokio. Ida ja Rosemaria tunsivat suura yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska heillä oli samanlaiset kampaukset.
Loppuillasta kilisteltiin yhteisten vuosien kunniaksi. Leo oli valinnut paikaksi vessan, koska tunsi olonsa kotoisaksi siellä.
Lapset eivät osallistuneet juhlaan (koska kakkua ei riittänyt heille ja he suuttuivat), vaan puuhailivat omia juttujaan. Sugar kokkasi omaksi ilokseen ja nälkäänsä.
Coriander oli innostunut Leon urapalkinnosta eli puhujanpöntöstä. Hän pölpötteli sen ääressä päivät pitkät. Sugar oli ainut, jota Coryn jokseenkin poliittiset puheet kiinnostivat; hän työskenteli kampanjapäällikkönä.
Rosemarialla oli ongelmia tietokoneen kanssa. Kone oli aina rikki, kun sitä tarvittiin.
Thyme yritti luoda suhteita vastakkaiseen sukupuoleen. Meri Broman oli hänen mielestään kiva tyttö.
Merillä oli kuitenkin hänen mielestään vääränlainen tyyli, joten Thyme päätti tehdä tytölle make-overin.
Thyme oli unohtanut, että meikkaus ei ole helppoa hommaa (varsinkaan siihen tottumattomille miehille). "Aargh!" Meri kiljui kauhuissaan nähdessään Thymen aikaansaannoksen, "Sä teit musta Jokerin!"
Merin lähdön jälkeen Thyme tutustui suteen nimeltä Mörkö. Mörkökään ei ollut ystävistä parhain - se häipyi heti saatuaan muutaman keksin.
Cinnamon oli yhä koukussa ompeluun. Tällä kertaa hän ompeli nallekarhuja.
Sugar oli kunnostautunut maalaamisessa. "Ei ihan sellainen kuin tahdoin", hän mietti saatuaan urakkansa päätökseen.
Corianderin iloksi lunta oli satanut sen verran paljon, että lumienkelin tekeminen onnistui.
Lumesta muotoutui myös palloja...
.. joita pinoamalla...
... sai aikaan ilkeän lumiukon.
Cory ei kuitenkaan ollut tyytyväinen ukkoonsa, joten hyökkäsi sen kimppuun.
Tappelu oli pitkä ja verinen...
... mutta lopulta Cory selviytyi voittajaksi ja lumiukko tohjoksi. Pihaan oli ilmestynyt pingviini, joka jututti toista lumiukkoa.
"Hyvä pingu, kun kerroit tolle rettelöitsijä-lumiukolle, että se saa käsiraudat jos kiusaa mua", Coriander jutteli taputellessaan pingiviinin pyöreää päätä.
Cinnamon oli kyllästynyt vaaleansiniseen autoon ja päätti maalata sen.
Musta auto oli paljon tyylikkäämpi Cinnan mielestä.
Cinnamon sai myös ylennyksen. Liekö uusi auto hurmannut pomon? Joka tapauksessa Cinna oli oikein tyytyväinen siitä, ettei enää ollut ravintola-apulainen vaan tarjoilija.
Myös Leo oli ylentynyt. Herra totteli nyt myös nimikettä lain ruumiillistuma - hän oli Katajaöehdon ylin oikeus ja pormestariakin vaikutusvaltaisempi.
Cinna oli tarjoilijahommissaan tavannut mukavan baarimikon nimeltä Kyösti. Kaveruksilla riitti juoruiltavaa.
Kyösti oli kiinnostunut samoista asioista kuin Cinnakin, ja he tulivat hienosti toimeen yhdessä.
Kyösti pääsi todistamaan Corianderin synttäreitäkin.
Poika kasvoi kaikkien hurratessa ja kannustaessa.
Eikä hänestä yhtään hullumman näköinen tullutkaan. Tavoitteeksi Corylle tuli tieto, ja hän tahtoo illusioiden mestariksi, siis taikuusuran huipulle.
Cory ei viitsinyt muuttaa hiustyyliään, ja turhaahan se olisi ollutkin.
Kyösti oli kesken synttäreiden kadonnut uimaan. Cinnamon, joka oli ollut hiukkasen ihastunut herraan, oli sitä mieltä, että kesken juhlien ei poistuta edes uimaan, unohti kaikki tunteensa miestä kohtaan ja aloitti hurjan riidan.
Cinna oli myös päättänyt, että olisi aika muuttaa omaan kotiin. Netistä hän etsi sopivaa asuntoa.
Sellainen löytyikin pian, ja jo samana yönä Cinna asteli taksiin, joka vei hänet pois kotoa.
"Niin ne lapset kasvaa", Rosemaria huokasi Cinnan lähdettyä. Leo veti hänet kainaloonsa. "Niin", hän sanoi, "mutta eroon niistä ei koskaan pääse."
"Ehkä se on ihan hyväkin", Rosemaria sanoi. "Ehkä", Leo vastasi, "eihän me enää osattaisi elää ilman niitä!"
Hetken päästä vanhusten kahdenkeskeinen aika oli ohi, ja teinit valloittivat olohuoneen.
Corya kiinnosti monenlaiset asiat. Hän harrasti niin kuntoilua kuin päiväkirjan kirjoittamistakin.
"Se korispeli oli kyllä niin mahtava!" Cory selitti innoissaan edellispäiväistä koripallomatsia urheilulliselle ystävälleen Sirkku Mikalalle.
Sugar oli saanut ylennyksen. Hän toimi nyt harjoittelijana Katajalehdon kunnanvaltuustossa. Yhä mediamogulina työskentelevä Rosemaria oli iloinen tyttärensä puolesta, mutta ei kehdannut tuulettaa yhtä näkyvästi kuin Sugar.
Thyme oli saanut tietää olevansa perijä, ja harjoitteli parisängyssä nukkumista jo hyvissä ajoin. Hän oli saanut töitä arkkitehtuuriuralta. Muurarin hommat sujuivat näppärältä pojalta hyvin.
"Mä oon ihan varma, että matikanope on alien", Cory jutteli, "sillä on sellaiset pienet sarvetkin, tai ainakin melkein.." Thymeä ei kiinnostanut moiset lapselliset ajatukset.
"Älä puhu tommosia hölynpölyjuttuja", Thyme ohjasti veljeään, "puhu mieluummin säästä tai urheilusta tai ruoanlaitosta."
Sitten molemmat pojat tunsivat jotakin kylmää ja kumpaakin puistatti. "Äyh, mitä se oli?" Cory kysyi ihmeissään. Syypää oli suvun perustajatar Christine, joka oli karannut taloon pienen piharakennuksen kolmannesta kerroksesta.
Christine ei tyytynyt vain katselemaan sukulaisiaan, vaan päätti säikäyttää Coryn oikein kunnolla. Siksipä haudat siirrettiin tällä kertaa Thymen tavaraluetteloon turvaan
Haamun kohtaamisen jälkeen pojat puhuivat järkevimmistä asioista kuin alieneista, eli transformereista. "Mun mielestä Megatron on kaikkein paras transformer", Cory julisti, "Mä en välitä niistä autoboteista, joku Optimus Prime, pyh. Decepticonit on parhaita!"
Transformer-puheet kääntyivät pian Spore-peliin, joka oli Thymen suosikki. Thyme pelasikin peliä niin paljon kuin mahdollista.
Sugar tahtoi isona eläväksi legendaksi, ja oli tajunnut, että harjoittelu piti aloittaa jo nuorena. Pihalle hankittiin maali ja Sugarille oma jalkapallo, jota hän potkiskeli mieluusti. Hän oli hankkinut uuden työn unelmauraltaan. Hän toimi pukuhuonevastaavana.
Toisinaan Rosemaria intoutui leikkimään maalivahtia.
Yleensä Sugar sai tehtyä helposti maaleja, mutta pikku hiljaa Rosemariakin alkoi kehittymään.
Coriander tykkäsi kuntoilla.
Jalkapalloharjoitukset olivat auttaneet, ja Sugar sai ylennyksen joukkueen maskotiksi. Coriander ajatteli, että myös koulumenestyksestä oli varmaan ollut apua.
Thyme ja Sugar olivat jo lähellä aikuistumista. Siksi Thyme piti tiiviimmin yhteyttä Jaanaan, josta kaavaili vaimoaan.
Thymellä ja Jaanalla oli hauskaa yhdessä.
Samaan aikaan Coriander vain luki. Hän aikoi saada stipendin mekaniikasta; hänellä oli jo stipendit karismasta, logiikasta ja kunnosta.
Sugar ei stipendeistä pingottanut, vaan antoi rytmin viedä mukanaan. Jospa minunkin lanteeni pyörisivät vielä noin, Rosemaria mietti katsellessaan Sugarin liikehdintää.
Coriander ja Thyme järjestivät keskenään kokkikilpailuja, jotka Thyme poikkeuksetta parempien taitojensa takia voitti.
Perheen miehet Leo, Thyme ja Coriander viettivät aikaansa pelaten biljardia.
Perimiehiseen tapaan myös nahistelu kuului kuvioihin.
Toisaalta Coriander ja hänen ystävänsä Orlando ja Rauno olivat kovia tanssimaan.
Thyme oli vihdoin todistanut pomolleen osaavansa muutakin kuin muuraushommia ja sai ylennyksen rakennusmestariksi.
Samana iltana olikin kaksosten synttärien aika. Tällä kertaa Thymen toivetta kuunneltiin ja kakkua ei hankittu.
Thymestä tuli salskea mies, ja hän ylentyi heti kasvettuaan piirtäjäksi.
Sugar oli äärimmäisen sievä neito, joka myös ylennettiin joukkueen kapteeniksi.
Kaksoset järkyttyivät siitä, että jäivät koulutuksetta, ja romahtivat täysin.
Sugar selvisi shokistaan nopeammin ja leikkasi pitkät hiuksensa muodikkaasti lyhyemmiksi. Myls vaatteet vaihtuivat.
Thymelle asia ei ollut yhtä helppo. Hän meni niin sekaisin, että meni pihalle kerjäämään, vaikka Rodriqueseilla oli rahaa päälle 200 000.
Toettuaan hieman Thymekin kävi vaihtamassa vaatteet trendikkäämpiin.
Sugar tiesi, että hän ei ollut perijä, ja alkoi heti etsiä itselleen asuntoa. Leoa ei paljoa kiinnostanut, ja Asko Lampukkakin mieluummin katseli varpaitaan kun mietti Sugarin lähtöä.
Hetkisen kuluttua Sugar asteli taksille samanlaisessa asustuksessa kuin isosiskonsa aikoinaan.
Sugar ei kuitenkaan muuttanut yksin, vaan Coriander lähti siskonsa mukaan.
"Rose-kulta, en oikein kestä tätä ajatusta, että lapsia ei ole kotona", Leo tuskaili. Rosemaria lohdutti miestään sanomalla, että kaikkien lapset lentävät joskus pesästä, ja jäihän heille Thyme.
Seuraavana päivänä Rosemaria sai alennuksen. Hän suri mediamogulin paikan menettämistä enemmän kuin lastensa lähtöä.
Thymeä eivät huolet painaneet, päin vastoin: hän leijui jossakin korkealla, koska Jaana oli suostunut lähtemään treffeille.
Määränpäänä oli trendikäs ja huippuromanttinen Viiva-ravintola.
Jaana tervehti Thymeä halauksella. "Kiva kun toit minut tälläiseen paikkaan", hän sanoi.
Ravintolassa oli muitakin pareja, ja Thyme sekä Jaana joutuivat hieman odottamaan pöytään pääsyä. (Tuo mies tuolla ei muuten ole Benjamin Lohela, vaikka siltä näyttääkin, vaan hänen kopionsa Altti. Minä kun luulin että olin jo päässuy Benkusta eroon, mutta ei.. :D)
Thyme oli hieman jännittynyt, kun he pääsivät pöytään. Jaanakin oli tavallista hiljaisempi, ja keskittyi ruokalistaan. Välillä vaihdettiin ujoja katseita.
Kun ruoat vihdoin tulivat, päätti Thyme rohkaistua ja nostaa maljan ensitreffien kunniaksi.
Illan edetessä tunnelma rentoutui ja Thyme sai antaa Jaanalle makupalan.
Aterian jälkeen pariskunta päätyi tanssimaan hitaita.
Tanssi päättyi tuliseen suudelmaan, joka oli Thymen ensimmäinen.
"Uuh, olet sinä aika peto!" Jaana hihkaisi kesken muhinointien.
Thyme ja Jaana istahtivat pöytään jälkiruokaa varten. Thyme lähetteli Jaanalle lentosuukkoja.
Sitten hän kaivoi taskustaan sormusrasian. "Mikä tuo on?" Jaana henkäisi ihmeissään.
"Ömmh", mutisi Thyme, "kaivelin tuossa taskua ja siellä olikin tuommoinen.. Mistä lienee ilmestynyt.. Mutta kysymys kuuluu: tahd-" "Tahdon tahdon tahdon!" Jaana keskeytti kiljuen innoissaan, "Oii! Se on niin ihanan kiiltävä!"
"Katso nyt miten se on kaunis", Jaana ihaili sormustaan. Thymekin oli tyytyväinen, sillä romantiikkatavoitteinen Jaana oli haluttua tavaraa.
Sitten treffit olivatkin jo ohi, ja tuore kihlapari erosi suudellen. Thyme ei uskaltanut kutsua Jaanaa kotiin kertomatta ensin vanhemmilleen tempauksestaan.
"Poikakulta!" Rosemaria hihkaisi kuultuaan uutiset, "Hieno juttu! Todellakin!" Thyme huokaisi helpotuksesta (hän oli ajatellut, että äiti ehkä ei pitäisi yllätyskihlauksesta) ja kutsui heti Jaanan kylään.
Jaana kirmasikin heti paikalle. Thyme esitteli tytön vanhemmilleen, vaikka Jaana, Leo ja Rosemaria olivatkin tuttuja yliopistoajoilta. "Oletpas hyvin säilynyt", Leo tuumasi nähtyään Jaanan pitkän ajan päästä.
Asia oli sillä selvä, ja Jaana muutti Rodriqueseille.
"Hyvän tytön valitsit, vaikka hän olikin vähän petollinen aikoinaan", Leo onnitteli poikaansa.
Jaana muutti tyyliään ja näytti heti paljon aikuismaisemmalta.
Jaana alkoi heti kuntoilla, sillä seuraavana päivänä olisi hänen ja Thymen hääpäivä. Leo ei voinut pitää ajatuksiaan kurissa ja ajatteli Jaanan olevan ehkä jopa hotimpi kuin Rosemarian.
Thyme ja Jaana olivat sen verran vanhanaikaisia (tai sitten se johtui Leosta ja Rosemariasta), etteivät nukkuneet vielä samassa sängyssä.
Aamulla pidettiin visusti huoli siitä, ettei Thyme ja Jaana nähneet toisiaan. "Olet niin kaunis, ihan kuin minäkin aikoinani", Rosemaria kehui morsianta.
Sitten olikin jo seremonian aika. Vieraiksi oli kutsuttu Sugar ja Cinnamon, koska Cory ei pitänyt sukujuhlista.
Häät sujuivat perinteisellä kaavalla.
Thyme oli päässyt kokonaan eroon kakkupelostaan käytyään nettiterapeutin istunnoilla, ja uskalsi leikata hääkakun.
"Maistuuko?" Thyme kysyi tungettuaan Jaanan suun täyteen kakkua.
Vaikka morsiamen kuuluisi olla häiden ihastuttavin ilmestys, oli Rosemaria kaikkien mielestä ehdottomasti tyrmäävin nainen juhlissa.
Kakun syömisen jälkeen hääpari seurusteli vieraiden kanssa. Cinnamon kertoi Jaanalle hyviä vinkkejä Thymen kurmottamiseen. "Ai siis näin?" Jaana varmisti oppejaan, "korvista kiinni ja heilutan?" Cinnamon nyökkäili tyytyväisenä.
Sugarin kanssa jutut eivät sujuneet yhtä hyvin, koska tyttö oli laittanut päälleen häämekon. "Minä luulin, että häissä kaikki ovat morsiamia", Sugar puolusteli itseään, "ja muista, että olen sulhasen sisar, eli saan tehdä mitä haluan".
Pienoisen sanaharkan jälkeen Sugar joutui poistumaan häistä. Thyme ja paikalle pamahtanut Violet Metgalf eivät välittäneet vaan bailasivat kuin viimeistä päivää.
Häiden jälkeen Jaana suuteli Thymeä kiitokseksi ihanasta päivästä.
Ihana päivä ei ollut vielä ohi, sillä hääpari lähti häälomalle Twikkii-saarelle.
He majoittuivat Pasaatituuli-hotelliin, jota oli mainostettu erityisesti hääpareille sopivaksi.
Thyme varasi huoneet ja kirjautui sisään.
Loma alkoi rauhallisissa merkeissä terassilla istuskellen.
Kun nälkä yllätti, pääsi helposti hotellin ravintolaan aterialle. Myös paikalliset viihtyivät hotellialueella.
Koska oli kyse häämatkasta ja kuherruskuukaudesta, osoittivat Jaana ja Thyme rakkauttaan avoimesti.
Ravintola-aterian jälkeen pariskunta suuntasi rannalle. Thyme hyppäsi silmät innosta kiiluen riippukeinuun leikkimään ja Jaana aikoi hankkia ihanan rusketuksen.
Hetkisen päästä Thymekin uskaltautui aurinkoa ottamaan.
Jaanan ihana rusketus jäi vain haaveeksi. Hän paloi aika pahasti.
Se ei kuitenkaan estänyt häntä rakentamasta hiekkalinnaa.
Illan tultua Jaana ja Thyme viihtyivät yhä rannalla. Thyme oli taas etsiytynyt riippukeinuun. "Mitäs jos minä tulisin mukaan?" Jaana ehdotti.
Thyme tajusi, mitä Jaana tarkoitti ja pyöräytti riippukeinun pyörimään. Jaana hyppäsi mukaan.
Mielenkiintoisen vauvantekotuokion päätteeksi nähtiin ilotulituksia.
Sitten pariskunta päätti etsiä matkamuistoja rantahiekasta.
Hotelli bugitti ja kaikki mahdolliset ja mahdottomat simit Rodriquesit mukaanlukien ahtautuivat pieneen hotellihuoneeseen eivätkä päässeet pois. Thyme joutui lisäämään huoneen laskuunsa, jotta ongelma selviäisi.
"Onneksi päästiin sieltä", Jaana kuiskasi Thymen kainalosta, "melkein tuli ahtaan paikan kammo."
Seuraavana aamuna Jaana tahtoi kokeilla uimista meressä.
"Yääh, tämä on suolaista", hän totesi päästyään kunnolla veteen. Uiminen aallokossa oli kuitenkin niin hauskaa, että suolaisuus ei haitannut.
Thymekin uskaltautui pitkän harkinnan jälkeen veteen. "Eihän se niin kauheaa olekaan", Thyme totesi iloissaan.
Rannalla riitti muutakin puuhaa kuin uimista. Thyme päätti opetella tulitanssin, jotta voisi tehdä vaikutuksen kotiväkeen.
Jaana ei pitänyt kauheasti tulesta, mutta tanssiminen kiinnosti. Paikallinen neito suostui opettamaan Jaanalle hulatanssin.
Thyme oli aina halunnut kokeilla riippuliitoa, ja nyt hänellä oli siihen mahdollisuus. Hän varasi heti reissun. Jaana jäi mieluummin hotellille.
Iltasella Jaana ja Thyme päättivät lähteä kävelemään Twikkii-saaren rantakadulle. Sieltä he aikoivat ostaa tuliaisia ystäville ja sukulaisille.
He tahtoivat myös maistaa paikallisia herkkuja. Ananasylläri oli kummankin mieleen.
Yöllä Thyme ei saanut unta. Hän huvitteli koputtelemalla muiden hotellivieraiden oviin.
Viimeisen lomapäivän aamuna Jaana päätti hurvitella riippukeinulla, kun hän ei enää ollut palanutkaan.
Thyme suoritti viimeiset tulitanssi-oppitunnit ennen uloskirjautumista ja Jaana yritti vielä kerran ruskettua.
Keskipäivällä Thyme kirjautui ulos hotellista. "Toivottavasti nautitte lomastanne ja tervetuloa uudelleen", vastaanottovirkailija jutteli.
Seuraava yö nukuttiinkin kotona.
Leo ajatteli ruveta muotokuvamaalariksi vanhoilla päivillään. Rosemaria oli sopiva malli.
Leon ensimmäinen muotokuva onnistui hienosti. Hän oli mainostanut taitojaan työkavereilleen ja joku oli tahtonut ostaa Rosemarian kuvan. Leo sai hyvät rahat maalauksestaan.
Vaikka Leo rakastikin Rosemariaa yli kaiken, oli Jaana hänen mielestään niin hyvännäköinen, että hän välillä vislaili tytölle.
Vislailu piristi Jaanaa, jonka maha oli alkanut temppuilemaan.
Onneksi kyseessä ei ollut ruokamyrkytys vaan raskaus. Jaanan ystävä Loora oli kylässä, kun raskaus paljastui.
Raskauden kunniaksi Jaana tarjosi Looralle hiustenleikkuun.
Myös Signe, joka oli Thymen työkaveri, oli kylässä. Thyme oli iloissaan uudesta tulokkaasta, ja Signeäkin hymyilytti.
Thyme ja Jaana olivat hyvin onnellisia, eivätkä viitsineet peitellä sitä.
Jaana oli koonnut kaikki Twikkii-saaren matkamuistot hyllylle keittiön seinälle.
Signe kertoi, että hyvä tapa pysyä kunnossa raskauden aikana oli tanssia. Jaana tahtoi heti kokeilla, mutta ei oikein pysynyt rytmissä.
Sellaista tällä kertaa. Kommentoida saa, kuten yleensäkin. Voisitte myös kertoa, mikä tarinassa on hyvää tai huonoa ja parannusehdotuksia, jos niitä on. :)
Oikein hyvää koulun alkua muuten kaikille, jotka koulua käyvät. :)
Kommentit