Jatkoa tällä kertaa melko pian. :D
Cinnamon oli jokseenkin kyllästynyt näyttämään kiltiltä tytöltä ja päätti värjätä hiuksensa osittain violeteiksi ja heittää pois kaikki pinkit ja vaaleanpunaiset vaatteet vaatekaapistaan.
Rosemaria oli melkeinpä tyytyväinen tyttärensä muutokseen, sillä hän itse tykkäsi hieman poikkeavammasta tyylistä. Thyme ei välittänyt miltä sisko näytti, vaan oli onnellinen siitä, että äiti suostui leikkimään hänen kanssaan.
Leo opasti Sugaria ja Thymeä läksyissä. Sugar oli saanut kotitehtävänsä valmiiksi jo aikoja sitten ja yritti häiritä veljensä urakointia. "Mieti, mä voisin jo lähteä matkalle", Sugar jutteli syödessään kalkkunaa, "ja leikkiä rannalla, pakata matkalaukkuun kaikkia kivoja juttuja, kun sulla olis vaan läksyjä." Leo antoi Sugarin kuulla kunniansa ja toitotti läksyjen tekemisen tärkeyttä. "En minäkään olisi päässyt kaupunkisuunnittelijaksi ilman opiskeluja", hän sanoi. Leo siis oli päässyt arkkitehtuuriuran huipulle ja nauttii ikuista platinamielialaa. Hän on myös vaihtanut uraa: nyt hän työskentelee perheasiain asianajajana.
Myös Rosemarialla meni hyvin töidensä saralla. Hän työskenteli Katajalehdon Sanomien päätoimittajana ja oli yhden ylennyksen päässä mediamogulin toimesta.
Hyvää työmenestystä juhlistettiin lakanoita pöllyttämällä. Toiveissa oli vielä yksi pienokainen.
Samaan aikaan alakerrassa Cinnamon opiskeli ruoanlaittoa. "Mitä ihmettä?" Cinnamon henkäisi, "Onko tonnikalapastan pääainesosa tonnikala?" Cinnamonilla on muuten perhetavoite ja hän toivoo saavansa jonakin päivänä 6 lastenlasta. Hän on luonteeltaan melkoinen marisija: 7-6-9-9-1.
Sugaria eivät tonnikalat tai pastat kiinnostaneet, mutta sängyllä hyppiminen kyllä. Hänen luonteensa on 7-6-4-9-3.
Kaksoset menestyivät loistavasti koulussa Cinnan, joka oli aloittanut työskentelemään paikallisessa pikaruokaravintolassa, tavoin. Ylpeänä Sugar ja Thyme esittelivät äidilleen kympin todistuksiaan, mutta Rosemaria vain harjoitteli puhumistaitojaan: hän tahtoi ylentyä.
Cinnamonin ruoanlaittoharjoittelut olivat tuottaneet tulosta, ja hän nousi uransa huipulle eli pikaruokalan vuoropäälliköksi ja tienasi huimat 91 simoleonia per päivä.
Sugar ja Thyme olivat fiksuja lapsia ja kuluttivat aikaansa television töllötyksen sijaan shakkia pelaamalla. Thymen luonne on 7-6-9-9-1, eli täysin samanlainen kuin Cinnamonilla.
"Oh, nyt se taas alkaa", Rosemaria huoahti onnellisesti eräänä iltana huomattuaan vatsansa pyöristyneen. Lapsi oli tuloillaan.
Sugar oli saanut koulussa huomautuksia poikamaisesta tyylistään ja päätti sitten olla tyttömäisempi. Valkoinen hame ja paita saivatkin tytön näyttämään kerrassaan sokeriselta.
Aamulla lapsille kerrottiin ilouutinen. "Sugar, sä haiset!" Thyme kiljahti, "Tuu heti pois sen vauvan luota, sehän saattaa vaikka tukehtua eikä synny ollenkaan!"
Rosemarialla oli raskauden aikana vapaata töistä ja hän käytti aikansa lapsten kanssa oleskeluun. Thyme tykkäsi kopitella.
Sugar taas viihtyi kylpyhuoneessa. Ammeessa syntyi hyvät leikit.
Rosemarian maha alkoi olla jo niin suuri, että nainen koki turhaksi pukeutua kiristäviin vaatteisiin. Hän kuljeskelikin alusvaatteisillaan.
Cinnamon oli innostunut käsitöistä. Hän teki joka ilta patalappuja, koska se oli niin kivaa.
Rosemaria taas alkoi kirjoittamaan. Hän rakasti romanttista kirjallisuutta, mutta hänen mielestään sen laatu oli heikentynyt viime aikoina. "Pakko kirjoittaa itse", hän tuumasi ja aloitti urakkansa mietiskellen novelleja, joita oli ala-asteella kirjoitellut.
Aamiainen syötiin yhdessä, ennen kuin kaikki muut paitsi Rosemaria lähtivät kouluun tai töihin. "Olisi kiva pitää lasketteluloma yhdessä", Rosemaria jutteli. Cinnamon ajatteli äitinsä olevan pöhkö: heistä kukaan ei ollut koskaan edes hiihtänyt.
Leolla oli tapana maalata aina töiden jälkeen. Hänestä olikin tullut melko taitava maalari.
Rosemaria oli saanut kirjansa valmiiksi ja eräs kustannusyhtiö oli hyväksynyt sen. Kirjekyyhkyksi nimettyä romanttista kertomusta kirjerakkaudesta myytiin heti ensimmäisenä julkaisupäivänä runsaasti. Rosemaria sai kirjansa ensimmäisen painoksen itselleen ja jakeluauton kuljettaja onnitteli häntä menestysromaanin kirjoittamisesta.
Leosta oli hienoa, että Rosemaria oli niin lahjakas kirjailija.
Sinä iltana pariskunnalla oli hauskaa.
Mutta hauskuus loppui lyhyeen, kun Rosemaria tajusi lapsen syntyvän. Leo ei olisi jaksanut nousta sängystä, mutta Rosemarian tuskankiljahdukset pakottivat hänet siihen.
Perheen kuopus oli pieni poika, joka nimettiin Corianderiksi eli Coryksi.
"Jee, poika tuli!" Leo kiljui innoissaan Coryn puklatessa Rosemarian päälle.
Sugar ei ollut koskaan nähnyt vauvaa. "Oh, se on niin suloinen", hän sanoi, "ja niin pieni? Kuinka kukaan voi olla noin pieni?"
Leo piti Corya salaa suosikkinaan. "Olet kuin ilmetty isäsi, pikkuinen", hän puheli vauvalle laittaessaan Corya nukkumaan, "Vaalea iho ja mustat kulmat - kun vain silmäsi olisivat vihreät!"
Thymekin kävi katsomassa pikkuista. "Rääpäle", hän tuhahti hyväntahtoisesti. Hän oli mielissään siitä, että ei ollut enää ainut poikalapsi.
Mutta saattaisi käydä niin, että Corianderista tulisi ainut poikalapsi. Pienoisjunarata oli roihahtanut tuleen, kun Thyme leikki sillä. Liekit tarttuivat Thymeenkin. "Äiti! Isä! Apua!" poika kiljui henkensä hädässä.
Leo saapui paikalle ja joutui paniikkiin. "Koita kestää Thyme!" hän karjui, mutta ei osannut tehdä mitään. Corianderinkin hän vain jätti lattialle, kunnes tajusi viedä pojan toiseen huoneeseen.
Rosemariakin tuli paikalle ja soitti palokunnan. Sitten hänkin roihahti tuleen. "Leo, auta äläkä vain töllistele!" hän huusi Leolle, joka katseli paniikissa, kun Thyme vaipui maahan.
Sitten Leo alkoi itkeä hillittömästi. Thyme oli kuollut, ja viikatemies tuli hakemaan omansa pois. Samaan aikaan palokunta saapui sammuttamaan raivoavaa tulta.
Rosemaria ei ollut aivan niin sekaisin kuin Leo, joka kiljui hysteerisesti nurkassa, sillä hän oli jo kerran päihittänyt viikatemiehen. "Miksi sinä vainoat perhettäni?" Rosemaria kysyi viikatemieheltä, heittäytyi polvilleen maahan ja alkoi anella poikaansa takaisin.
Viikatemies ehdotti samaa peliä kuin silloin, kun Leo oli ollut kuoleman kielissä. Rosemaria oli tällä kertaa itsevarmempi, ja ei hätäillyt. Sugar oli astunut huoneeseen ja alkoi itkeä järkytyksestä.
Kokemuksen tuomalla varmuudella Rosemaria arvasi tälläkin kertaa oikein, ja Thyme sai pitää henkensä. "Minä vielä tulen", Viikatemies uhkasi herätettyään Thymen kuolleista. Sugar yhä itki; hän oli liian järkyttynyt tajutakseen, että veli oli taas elossa.
Viikatemiehen poistuttua Rosemaria syöksyi Thymen luo. "Oletko kunnossa?" hän kysyi ja yritti halata poikaa. "Joo, mutta iho on vielä vähän arka noista liekeistä", Thyme torjui hellyydenosoituksen.
Vaarallinen pienoisjunarata vaihdettiin seuraavana päivänä turvallisempaan biljardipöytään.
Thyme oli turman jälkeen hiljainen ja viihtyi omissa oloissaan.
Kaikki kuitenkin vaikutti olevan hyvin, paitsi että Thyme lotrasi veden kanssa enemmän kuin ennen tulipaloa. Coriander-vauva oli vielä niin pieni, ettei ollut tajunnut hengenvaaraa.
Cinnamon oli ollut tulipalon aikaan töissä, ja oli varsin järkyttynyt, kun sai tietää siitä. "Onneksi te kaikki olette kunnossa", hän kuiskasi Corylle.
Rosemariasta oli hyvä, että junarata oli korvattu biljardipöydällä, vaikka lapset eivät bilistä voineetkaan pelata. Rosemaria kuitenkin piti pelistä ja pelaili usein yksikseen.
Leo sen sijaan keskittyi talon rikkinäisten vesikalusteiden korjaamiseen.
Rosemaria harjoitteli biljardipallon kanssa temppuja. Hän tahtoi häikäistä kaikki taidoillaan. Aina temput eivät onnistuneet toivotulla tavalla, ja lattia olikin aika ajoin täynnä biljardipalloja.
Kaksosten ja Corianderin syntymäpäivät sattuivat samalle päivälle. Thymen kakkupelkoon ei uskottu, joten hänkin sai oman leipomuksensa.
Thyme katseli vakavana kakkuaan, kun Sugar ja Coriander jo puhalsivat kynttilöitään.
Corianderia kiinnosti enemmän kermavaahto kuin kasvaminen.
Thyme tuijotti kakkua ja raapi päätään. "Okei, kakku", hän sanoi päättäväisesti, "nyt se on menoa."
Sugar ja Coriander aloittivat jo kasvunsa, kun Thyme vasta mietti toivettaan, joka sattui olemaan kakkupelon voittaminen. Leo veti syvään henkeä: uskaltaisiko Thyme puhaltaa kynttilät vai saisiko kermaunelma hänet sekaisin?
Thyme veti keuhkonsa täyteen ilmaa, kumartui kakun ylle ja puhalsi yhdellä kertaa kaikki kynttilät sammuksiin. Sugar oli jo kasvun pyörteissä.
Coriander ennätti kasvaa juuri ennen Sugaria. Pojasta tuli hurjan suloinen ja luonteeltaan hän on tälläinen: 5-2-9-6-3.
Sugar oli selvästikin tyytyväinen teini-ikäiseen itseensä. "Onpa mulla ihanan ohut ranne!" hän tuumasi Thymen valmistautuessa omaan vanhenemiseensa.
Hurja irve naamallaan Thyme kasvoi.
"Ei hullumpaa!" hän tokaisi ihaillessaan itseään.
Coriander katseli innoissaan isosisarustensa kasvamista.
Sitten hänet passitettiin nukkumaan. Hänelle kuitenkin tehtiin pieni muutos ennen sitä.
Myös Sugar muutti kampaustaan. Hän sai isänsä tavoin mammonatavoitteen ja tahtoo eläväksi legendaksi.
Thymellekin tuli mammonatavoite, ja hän tahtoo seurata isänsä jalanjälkiä kaupunkisuunnittelijaksi.
Sugar ja Thyme juhlistivat synttäreitään pelaamalla biljardia.
Synttärien jälkeisenä aamuna oli Coryn aika opetella elämäntaitoja. Pottailussa oli apuna mahtimaito ja Leo.
Puheopetus ei ollut kaikkein mieluisinta puuhaa Coryn eikä Leon mielestä. Nalle-sana sai Corianderin aina iloiseksi, sillä hän luuli, että oli aika leikkiä.
Thyme oli totaalisen hurahtanut bilikseen. Naapurin Leonel oli hänen pelikaverinsa.
Sugar ja Cory olivat läheisiä. Sugarista oli ihanaa kuulla pikkuveljen nauravan.
Päätoimittajan oli aikaavievää ja raskasta, mutta silti Rosemaria jaksoi opettaa Corianderia kävelemään.
"Olet sinä aika söpö", Rosemaria leperteli perheen pienimmälle.
Rodriqueseilla oli torakkaongelma, joka oli epäpätevän puutarhurin aiheuttama: nainen kun tuppasi jättämään roskia pihalle. Perheen miesten oli pakko mennä tallomaan ötököitä ja hankkimaan itselleen flunssa.
Coriander ei ötököistä tiennyt tai välittänyt. Pienellä pianolla soittelu oli paljon kivempaa.
Cory myös piirteli paljon. Hänen työnsä päätyivät lastenhuoneen seinälle.
Välillä värikynä päätyi suuhun.
Thyme oli riehunut pihalla niin pitkään, että oli polttanut itsensä. Onneksi uima-altaan viileä vesi paransi palanutta ihoa.
Leo mietiskeli usein kalalammella kaikkia syvällisiä asioita, kuten kuinka paljon juustoa hyvään juustoleipään tarvitaan.
Cinnamon kepposteli mielellään. Onneksi Leo ei suuttunut tärytinpilasta, vaan otti asian huumorilla.
Thyme oli tutustunut koulussa Samanthaan, joka on Jacobin tytär, eli aika kaukaista sukua.
Samanthaa ei aina kiinnostunut kaikki Thymen jutut, ja hän osoitti sen varsin näkyvästi.
Thyme antoi samalla mitalla takaisin ja orastava ystävyyssuhde jäi siihen.
Corianderilla oli synttärit. Koko perhe iloitsi kuopuksen puolesta.
Cinna oli paljon rauhallisempi kuin muut Rodriquesit, jotka kiljuivat ja puhalsivat torviin kuin heikkopäiset.
Coriander ei poikennut muista perheen lapsista juurikaan.
Vaikka pikkuveljellä oli synttärit, läksyt täytyi tehdä. Cinnamon, Sugar ja Thyme kokoontuivat eteiseen tekemään kotitehtäviään.
Rosemariasta oli oikein mukavaa, kun koko perhe söi yhtä aikaa.
Sugar huomasi, että oli tullut syöpöteltyä vähän liikaakin. Hän päätti aloittaa kuntokuurin.
Kun kuntoa oli kohotettu, jaksoi kurmottaa veljeäkin.
Rosemaria oli erittäin tyytyväinen itseensä, kun hänet vihdoin ylennettiin mediamoguliksi. Nyt hänelläkin oli ikuinen platinamieliala.
Ylennyksensä kunniaksi Rosemaria kutsui Annan, jonka nimi olikin Jaana Kontiokoto, kylään. Tarkoituksena oli tutustuttaa Thyme ja Jaana toisiinsa, sillä Jaanan ulkonäköä ei sopinut heittää hukkaan. Mitään pitäviä sopimuksia ei tehty, sillä ei ollut sataprosenttisen varmaa tuleeko Thymestä perijä vai ei.
Jaana ja Thyme löysivät heti yhteisen sävelen ja heistä tuli ystäviä.
Rosemaria huolehti siitä, että Cory teki läksynsä kunnolla.
Sugarkin mietti lemmenasioita. Hän oli tutustunut koulussa Jamie Mustaan, joka on Keiran lapsenlapsenlapsi, jota hän piti jokseenkin söpönä.
Jamiella oli persoonalliset piirteet ja omituiset bugi-silmät.
Juoruilu oli Sugarin alaa. Hän pelkäsi, että Jamie saattaisi tykätä enemmän Cinnamonista, joten hän kertoi Cinnamonin jo seurustelevan erään punkkarin kanssa.
"Mitä sä Cinnasta höpiset?" Jamie kysyi, "Mähän tulin tänne sun takia." Sugar punastui syvästi, koska Jamie oli juuri tunnustanut tykkäävänsä hänestä.
Sitten Jamie tarttui kiinni Sugarin käteen. "Mä tykkään susta", Sugar tunnusti.
Jamie yllätti Sugarin suutelemalla häntä huulille. Ensisuudelma oli varovainen ja nopea, mutta...
... seuraava suudelma oli erittäin tulinen.
Sugarin ensisuudelman innoittamana Cinnamon tahtoi lähteä kaupunkiin etsimään sopivaa poikaystäväehdokasta. Thyme ja Sugar lähtivät mukaan.
Sugar ei ollut kovinkaan kokenut kuski ja meinasi ajaa Diegon vaimon Miran päälle.
Nuoret päätyivät Tyylikeilaradalle. Paikalla oli vain muutama poika, joista kukaan ei oikeastaan ollut Cinnamonin makuun.
Sillä välin kun Cinna katsasti poikia Sugar ja Thyme keilasivat.
Koska keilaradalta ei sopivaa poikaa löytynyt, teinit suuntasivat Rollon piilopaikkaan, jossa Cinnamon ja Thyme söivät. Sugar tyytyi mehupaukkuihin.
"Ei täältäkään löydy ketään hyviä kundeja", Cinnamon totesi Rollon piilopaikan vessassa Sugarille, joka oli juuri tajunnut, että hänen naamassaan oli kauheasti finnejä. Siispä nuoret suuntasivat kotiin.
Cinnamon päätti unohtaa pojat ja ompeli verhot. "Eivät ihan täydelliset, mutta sopii tänne", hän tuumasi.
Leo oli aina ajatellut, kuinka hienoa olisi, jos hänen lapsensa kävisivät yksityiskoulua. Hänen mielestään Cinnamon, Sugar, Thyme ja Coriander kuuluivat yksityiskouluun, olihan Rosemaria tunnettu mediamoguli ja hän itse tähtien asianajaja. Leo kutsui rehtori Björnin vierailulle.
Heti, kun rehtori oli vastaanotettu, Leo tajusi vanhuuden tulevan.
"Höh? Enkös minä rupsahtanutkaan niin pahasti?" Leo ihmetteli.
Lapset olivat pukeutuneet juhlavaatteisiinsa vakuuttaakseen rehtorin siitä, että he olivat yksityiskouluainesta. Rehtorille tarjottiin ruoaksi kalkkunaa.
Talon esittelyn ja jutustelun jälkeen Björn ilmoitti Leolle, että lapset olivat tervetulleita yksityiskouluun.
Miltei samalla hetkellä Rosemaria vanheni.
Rehtorin vierailun aikana Leo ei ollut kehdannut karata muuttamaan hiustyyliään tai vaatteitaan, mutta nyt siihen oli mahdollisuus. "Olisikohan sittenkin pitänyt muuttaa kampausta?" hän mietti.
Myös Rosemaria muutti tyyliään. Huulikorustaan hän ei vanhuksenakaan suostunut luopumaan.
Thyme oli hieman järkyttynyt yllätettyään vanhus-vanhempansa muhinoimasta.
Coriander rakasti shakkia sisarustensa tavoin.
Seuraavana aamuna koulubussiin käveli joukko koulupukuun pukeutuneita Rodriqueseja.
Rosemaria oli erittäin tyytyväinen uravalintaansa, koska oli ihanaa päästä töihin urheiluauton kyydissä.
Illalla Rosemaria ja Leo keskustelivat kananmunista Lyndsay Lanen kanssa. Lyndsay oli lakimies kuten Leokin.
Cinnamonin teini-ikä oli mennyt nopeasti ohi, ja oli tytön synttärien aika. "Noin monta kynttilää", Cinnamon kauhisteli, "mustahan tulee ihan kurppa!"
Kaikki olivat taas aivan superhyperinnokkaita. Simit rakastavat synttäreitä.
Äiti voisi vähän hillitä itseään, Cinnamon mietti kasvaessaan, onneksi kaverit ei näe tätä.
Sitten Cinna olikin jo aikuisen mitoissa ja sai ylennyksen ravintola-apulaiseksi.
Pienellä muodonmuutoksella saatiin ihmeitä aikaan, ja Cinnasta tuli erittäin hurmaava.
Tästä tuli tälläinen (pitkähkö) perusosa. Kommentoikaahan ja kertokaa mielipiteenne siitä, kenestä tulisi paras perijä. Itse olen kahden vaiheilla, mutta en kerro keiden. :D
Kommentit