Yliopistoelämä sujui letkeästi lopputöitä tehden ja tyttö-/poikaystäviä treffaillen. Opiskeluista jo puolet oli suoritettu, eikä Sprucen tarvinnut enää kuin vähän opastaa Rowania kokkauksessa. "Muista ensi kerralla kääntää munakkaat vähän aiemmin, ettei niihin tule hienoista palanutta aromia", Spruce neuvoi.

Rowanista oli mukavaa lukea sanomalehteä ulkona auringonpaisteessa. Katajalehdon tapahtumat kiinnostivat häntä. "Jaahas, jaahas", Rowan mutisi lukiessaan, "vai on Sam alkanut kasvattamaan koiria ammatikseen.."

Opiskelijat olivat tienanneet mukavasti rahaa opinnoissa menestyessään, ja nyt simoleonit käytettiin pihapiirin kunnostamiseen. Taloon rakennettiin komea terassi ja etupihalle istutettiin kasveja sekä hankittiin suihkulähde.

Sprucen kirjallisuusopinnoissa oli sillä hetkellä käsittelyssä arvostelujen kirjoittaminen, ja Spruce päätti harjoitella arvioimalla uutta puutarhaa. "Tyylikäs, mutta silti rento", mies tuumasi suihkulähteestä.

Juniper oli kutsunut Liilan kylään ihastelemaan pihamuutosta. Toscakin käveli talon ohi epämääräisesti ölisten. Opiskelijat olivat päätelleet ölinän olevan jokin zombiejuttu.

Suihkulähteen ääreen oli sijoitettu kuhertelupenkki, jossa ensimmäisinä suudelmia pääsivät vaihtamaan Juniper ja Liila.

Juniper ei ollut ainoa, joka oli kutsunut naisen kylään. Ynseä cheerleader-tyttö oli jotenkin sykähdyttänyt Rowania, ja pikku hiljaa hän oli unohtanut Aliisan ja alkanut viettää yhä enemmän aikaa Anna-cheerleaderin kanssa. Rowan tahtoi viedä suhteen uudelle tasolle, ja oli aika varma, että Annakin oli samaa mieltä.

Ja niin Anna olikin. Rowan sai ensisuudelmansa suloiselta Annalta, ja oli erittäin tyytyväinen, ettei Anna ollut kiinnostunut Corianderista.

Ensisuudelma olisi voinut tapahtua romanttisemmassa ympäristössä, mutta aina niin ei käy. Liilan lähdettyä Juniper oli kokenut jonkinlaisen järkytyksen. Hän päätyi kerjäämään rahaa, vaikka opiskelijoilla pennosia oli enemmän kuin tarpeeksi.

Willow yritti keskittyä lopputyönsä tekemiseen. Hän ihmetteli minkä vuoksi lopputöitä piti tehdä jokaisen lukukauden lopussa.

Corianderin unelmien kohde Kaino Melavirta osoitti kiinnostustaan Sprucea kohtaan. "Anteeksi vain, mutta minulla on jo tyttöystävä", Spruce torjui Kainon ei-niin-kainoja ehdotuksia.

Willow oli kyllästynyt tyttömäiseen tyyliinsä ja tahtoi jotakin särmää olemukseensa.

Osasyy tyylimuutokseen oli Kuutti Kovanen, ronski opiskelijapoika, johon Willow oli ihastunut.

Willow ei tiennyt mitä Kuutti ajatteli hänestä. Hän pelkäsi, että Kuutille ei kelvannut hänen kaltaisensa hento ja herkkä tyttönen. Willow'n pelot olivat ihan turhia; Willow oli vienyt Kuutin sydämen jo silloin, kun Kuutti oli nähnyt naisen ensimmäisen kerran.

Kuutilla ja Willow'lla riitti puhuttavaa, eivätkä he malttaneet edes siirtyä sisätiloihin. Rowan vähän ihmetteli siskoaan. Willow'lla tuntui olevan vähän liikaa pyöritystä.

"Minä vähän pelkään, ettet sinä pidä minusta", Willow tunnusti Kuutille pää painuksissa. Kuutti tarttui Willow'n käteen. "Ei sinulla ole mitään syytä sellaisia pelätä", Kuutti lohdutti.

Willow piristyi Kuutin sanoista huomattavasti ja hieroi vähän miehen kipeitä hartioita.

Kiitokseksi hieronnasta Willow sai suudelman.

"Nähdään taas pian", Kuutti sanoi lähtiessään. Willow huokasi toisaalta onnesta, toisaalta ahdistuksesta: hänellä oli nyt kolme ihanaa poikaystävää.

"Spruce, yritä nyt kuunnella!" Coriander marmatti, "Sinun toimintasi ei nyt ole ollut oikein soveliasta." Spruce oli ihan hämillään ja katseli ympärilleen ihmetellen mitä oli tehnyt.

"Ensinnäkin", Coriander valitti, "olet taas jättänyt keittiön siivoamatta. Toiseksi, sinulla ei näytä paitaa päällä vaikka on näin kylmä. Kolmanneksi ryhtisi on heikentynyt entisestään. Et ole enää se Spruce, jonka tunsin!" Spruce oli ihan pihalla eikä oikein tajunnut, mikä Corianderiin oli mennyt.

Corianderilla oli kauheasti stressiä opintojensa takia, ja siksi hän oli sortunut nalkuttamaan Sprucelle. Muut passittivat miehen nukkumaan ja itse paneutuivat oppiaineisiinsa.

Illalla Willow tapasi taas Kuutin. Hän oli miehen tulosta niin iloinen, että loikkasi Kuutin käsivarsille.

Kuutti oli suorasukainen tyyppi, ja kertoili Willow'lle innoissaan ensimmäisestä kerrastaan.

Willow ei viitsinyt itse rehennellä saavutuksillaan, vaan päätti tarjota Kuutille ruokaa tukkiakseen miehen suun.

"Sinä olet kyllä tosi mukava", Willow kehui Kuuttia, vaikka ei ollutkaan enää niin vakuuttunut miehen hyvistä käytöstavoista. Kuka muka kertoili treffikumppanilleen edellisistä kumppaneistaan?

Willow kuitenkin piti Kuutista ainakin fyysisesti. Hänen oli vaikea hillitä itseään.

Willow ja Kuutti siirtyivät parvekkeen rauhaan Sprucen, Juniperin, Rowanin ja Corianderin esitettyä tarpeeksi kauan oksentamista. Parvekkeella olikin paljon romanttisempaa muhinoida kuin keittiössä.

Parvekkeelta oli myös hyvä siirtyä parisängylle jatkamaan muhinointia hieman pehmeämmissä olosuhteissa.

"Rowan", Willow sanoi vähän ärsyyntyneesti, "alahan kalppia!" Rowan pyöräytteli silmiään, mutta asteli huoneesta ulos. Hän kuitenkin jäi oven taakse kuuntelemaan, mitä huoneessa oikein tapahtui. Hän oli kyllä arvannut, ettei Willow ja Kuutti nukkumaan menneet, mutta järkyttyi silti vähän.

Spruce päätti korjata ukonilmalla rikki menneen television.

Sähköhommat eivät olleet hänen alaansa, ja telkkari kosti pahimmalla mahdollisella tavalla.

Willow, Juniper ja Rowan seurasivat kauhulla, kuin Rowanin vaatteet vaihtelivat sähkövirran vaikutuksesta pyjamanhousuista arkivaatteisiin.

Loppujen lopuksi Spruce oli ihan kunnossa, mitä nyt vähän kärähtikin. Ainakin hän oppi, että jättäisi sähköhommat vastedes niille, jotka niistä jotakin tajusivat.

Willow piti huolen puutarhan siisteydestä mielellään.

Sinä iltana sattui jotakin, mitä kukaan ei osannut odottaa. Jokaisella oli ollut vähän huono päivä ja kaikki olivat huolehtineet vain omista tarpeistaan. Juniper ei ollut tajunnut, että hän ei ollut syönyt pitkään aikaan ja vain polkenut kuntopyörällään. Sitten, aivan yllättäen, hän kuukahti lattialle. Samassa huoneessa ollut Rowan tunsi, että huone kylmeni. Viikatemies oli ilmestynyt maahan käpertyneen Juniperin viereen.

Rowan järkyttyi kauheasti. Hänen pikkuveljensä oli kuollut, ja viikatemies oli tullut hakemaan häntä. Hän ei voinut kuin itkeä, kun kylmä kuoleman herra tarkisteli tietojaan. "Etkö voi tehdä mitään hänen hyväkseen?" Rowan kysyi viikatemieheltä, joka pudisti päätään. "Hänen aikansa on kulunut loppuun", viikatemies murahti jäisellä äänellä.

Sitten kaikki oli ohi. Juniper oli kuollut, viikatemies mennyt, ja huoneessa jäljellä enää vain kuoleman tunut. Rowan ei voinut käsittää, että hänen pikkuveljensä oli poissa.

Coriander murtui kuultuaan Juniperin kuolemasta.

Rowan ja Coriander lohduttivat toisiaan, mutta tuska ei tuntunut hellittävän. He eivät tienneet miten kertoa asiasta muille.

Willow otti Juniperin kuoleman kaikkein raskaimmin. Willow oli tuntenut Juniperin kaikista veljistään parhaiten.

Oli vaikeaa opetella elämään ilman rakasta pikkuveljeä. Tottumuksesta pöytään katettiin viisi lautasta neljän sijaan. Yksi tuoli oli kammottavasti tyhjänä.

Willow'n tehtävä oli toimittaa surusanoma kotiväelle. Jaana ja Thyme eivät voineet uskoa tapahtunutta. Se oli heidän mielestään aivan mahdotonta.

Elämää oli jatkettava Juniperin kuolemasta huolimatta. Willow yritti tukahduttaa tuskaansa Haraldin kanssa.

Oli lohduttavaa kuulla kauniita sanoja miehiltä poreammeen lämpimässä syleilyssä. Willow'n oli helppo unohtaa arjen kurjuus.

Kaikkein helpointa oli olla ajattelematta mitään, antaa vain viettien viedä.

Harald ei tiennyt tuon taivaallista Juniperin poismenosta, eikä Willow viitsinyt kertoakaan. Se sattui liikaa, ja olisi pilannut tunnelman. Harald ei tiennyt myöskään sitä, että ei ollut Willow'n ainoa.

Päivisin opiskelijat tekivät koulutöitä, vaikka ei olisi tarvinnutkaan. Parhaiten surusta selvisi, kun piti itsensä liikkeessä.

Willowsta tuntui, että millään ei enää oikeastaan ollut väliä. Hän oli tajunnut elämän olevan lyhyt ja sen päätöksen tulevan yllättäen. Hän tahtoi kokea kaikkea mahdollista. Yksi hänen tavoitteistaan oli saada tietää, millainen mies laamapuvun takaa löytyi.

Willow oli huomannut, että miesten vietteleminen oli entistäkin helpompaa. Ahti Kovanen -nimeä totteleva laamamies oli naurettavan helppo saalis.

Ahti oli kovin hellä. Hän tiesi, miten Willow oli joutunut kärsimään, sillä oli itsekin ollut hyvissä väleissä Juniperin kanssa.

Pelehtimistuokion jälkeen Willow jäi vielä veteen rentoutumaan. Vihdoinkin hän antoi ajatuksilleen vallan ja kävi kaiken läpi. Poreammeen vesi huuhtoi kyynelet mennessään ja lämpö lohdutti kärsivää sielua.

Rowan ei voinut vieläkään hyväksyä veljensä kuolemaa. Hänestä oli tullut kärttyinen ja hän äksyili jokaiselle, joka vastaan tuli.

Osan piti käsitellä koko yliopistoaika, mutta laiskuus iski enkä ole jaksanut pelata tai päivittää sukupuuta. Saatte siis tyytyä vähän lyhyempään osaan kuin yleensä. Hyvää joulunodotusta kaikille, toivottavasti teille ei tule stressiä, vaan osaatte nauttia elämästänne. :)