Pikku hiljaa elämä palasi takaisin uomiinsa. Vaikka Juniperin kuolema oli tuntui yhä raskaalta, Coriander ja Rowan olivat oppineet taas iloitsemaan arjen pienistä asioista, kuten TVstä ja aina sen edessä heiluvasta ja kiljuvasta Kaino Melavirrasta.

Willow päätti pelastaa veljensä kauheasti kalkattavalta Kainolta tarjoamalla cheerleaderille uuden tyylin. "Siis ihQuuuu!" totesi Kaino.

Kainon onnistuneen muodonmuutoksen innoittamana Spruce päätti stailata tyttöystävänsä Erikan. "Miten olis, beibi? Uusi kampaus ja meikki ynnä muut hömpötykset?" Spruce suostutteli jokseenkin epäluuloista Erikaa.

"No joo.." Erika suostui pitkän pohdinnan jälkeen, "Kunhan ei mitään liian rajua, jooko?" Spruce hieroi innostuneesti käsiään yhteen ja johdatti Erikan yläkertaan meikkipöydän ääreen.

Parin tunnin ähellyksen ja puhelluksen, jota myös joskus hiusten laittamiseksi ja meikkaamiseksi sanotaan, jälkeen Erika oli kuin uusi neito. "Voi, tämä pikkutyttömäinen tyyli pinkkeine huulipunineen sopii minulle niin hyvin!" Erika kimitti ja sai Sprucen hehkumaan ylpeydestä.

Sprucen kadottua kertomaan kättensä töistä veljilleen Erikan hymy haihtui. "Miehet", hän ajatteli ja päätti heti kotiin päästyään palata entiseen tyyliinsä.

Ennen lähtöään Erika kuitenkin kaivoi vielä hymyn huulilleen ja palkitsi Sprucen suudelmilla, vaikka ennemmin olisi tehnyt mieli antaa korvatillikka. Erika kuitenkin piti Sprucesta kovasti, ja tiesi, että mies oli tarkoittanut hyvää.

Sillä aikaa alakerran pesutiloissa Willow'lla oli hankaluuksia laama-Ahdin kanssa. Willow oli tyhmyyksissään päätynyt muhinoimaan Ahdin kanssa oikein kunnolla, ja nyt poika oli saanut päähänsä, että kyseessä oli vakavampi suhde. "Ja tänään minä vien sinut syömään oikein hienoon paikkaan!" Ahti kuulutti ja hyppelehti innoissaan ilmaan. Willow pyöräytti silmiään. "Ahti, etkä vie. Mä en tahdo olla sun kanssasi, ja sä tiedät sen", hän sanoi noin tuhannetta kertaa sinä päivänä. "Se oli virhe, ihan vaan yhden illan juttu, eikä sun pidä ajatella sen olevan mitään muuta", Willow kertasi varsin hyiseen äänensävyyn, mutta Ahti ei kuunnellut.

Willow'n pelastukseksi koitui yllätysvierailulle tullut Kuutti. Willow tervehti Kuuttia tarkoituksella erittäin pitkällä ja intohimoisella suudelmalla suoraan Ahdin silmien edessä. "Mitä tämä on?" Ahti kiljaisi nähdessään Willow'n toisen miehen syleilyssä. "Minä luulin, että me oltiin yhdessä!" Ahti kiljui hämillään, "Mutta ei tästä kai mitään tule, senkin petollinen nainen. Minä olin jo valmis ottamaan sinut vaimokseni, mutta sinä petit luottamukseni. Minä lähden, enkä enää koskaan tahdo nähdä sinua!" Kuutti seurasi episodia ihmetellen; hän ei tajunnut yhtään, mistä oli kyse.

"Et saa enää istua minun vieressäni luennoilla! Etkä saa lainata kyniäni!" Ahti alkoi olla hysteerinen. Willow'n oli vaikea pitää naama peruslukemilla: hän ja Ahti eivät käyneet samoilla luennoilla, sillä heillä oli aivan erilaiset pääaineet.

Willow näytteli järkyttynyttä ja pakeni muka itkien omaan huoneeseensa. "Hyvästi, Willow. Toivottavasti tukehdut suudelmiisi," Ahti toivotti häipyessään talosta. Willow hymyili tekoitkunsa lomassa. "Ja näin hoideltiin hullu laama", hän totesi ulko-oven paukahtaessa kiinni.

Varmistettuaan, että Ahti todella oli lähtenyt, Willow etsi hämmentyneen Kuutin. "Mitä ihmettä tuo oli?" Kuutti kysyi, "Väittikö hän, että te seurustelette?" Willow hymyili epävarmasti. "Öh, joo. Mutta eihän me oikeasti seurustella, eikä koskaan olla seurusteltukaan. Se on vain vähän hullu, kuvittelee omiaan", Willow selitti. Kuutti nyökkäsi. "Kyllä minä sen tiedän, mutta kai sillä jokin syy tuohon oli", hän sanoi ja katsoi arvioiden Willow'ta. "Miten niin?" Willow kysyi ja tunsi hermostuvansa. "No, kampuksella olen kuullut vähän juttuja sinusta.. Ja sinun neljästä poikaystävästäsi... Siitä yhdestä baarimikosta ja yhdestä laamasta, ja sitten oli vielä joku ja sitten minä", Kuutti sanoi huolitellusti, katse naulattuna Willow'n silmiin. "Öh.. Niin", Willow totesi, "mutta minä voin selittää.." Ja niin Willow selitti, kertoi kaiken baarimikko-Kyöstistä, joka oli hänen ensimmäinen rakkautensa, Haraldista, joka oli tavallaan vietellyt hänet ja Ahdista, joka oli ollut vain harha-askel, hetken ilo kaiken tuskan keskellä. "Mutta sinä olet se, kenestä minä eniten pidän. En minä muuten olisi sinulle tätä kaikkea kertonut, vaan olisin käskenyt sinut pois", Willow lopetti puheensa kyynelet silmissään, "Toivottavasti et vihaa minua."

Willow odotti, että Kuutti läimäyttäisi häntä: niin hän olisi tehnyt Kuutille, jos olisi paljastunut hänen pyörittävän kolmea naista hänen lisäkseen. Kuutti kuitenkin halasi Willow'ta. "Minä ymmärrän sinua", hän sanoi hiljaa, "enkä minä vihaa sinua. Minä rakastan sinua, ja tahtoisin olla kanssasi." Willow katsoi hämmästyneenä Kuuttia. "Mutta vain yhdellä ehdolla minä sinut haluan", Kuutti sanoi ja silitti Willow'n poskea. "Unohda ne muut, ja minä olen sinun", hän kuiskasi, suuteli hellästi Willow'n nenänpäätä ja lähti. "Soita, kun olet tehnyt päätöksesi!" hän huikkasi ennen kuin katosi kokonaan yön pimeään. Willow oli hämmentynyt. Kuutti oli varmasti omituisin olento koko maan päällä, kun sieti Willow'n toimintaa.

Willow jäi pihalle lukemaan lehteä selvittääkseen ajatuksensa ja tehdäkseen päätöksensä. Hän säikähti, kun Ahti ilmestyi pihalle. Laama-asuinen mies ei kuitenkaan tuntunut huomaavan Willow'ta, kun käveli epämääräisesti mumisten sinne tänne. Sitten Ahti tajusi Willow'n katselevan hänen puuhiaan, ja kirmasi juoksuun huutaen karmeasti. "Outo hihhuli", Willow totesi ja siirtyi sisätiloihin.

"Otapa vastaan sedän neuvo", Coriander sanoi Willow'lle aamiaisella, "ota Kuutti ja jätä muut. Kuutin kaltaisia miehiä ei kasva joka oksalla; jos minä olisin hän, olisin ehdottomasti jättänyt sinut."

Rowan ei viitsinyt puuttua siskonsa miesjupakkaan, vaan tarjosi Sprucen tavoin tyttöystävälleen uutta tyyliä. Anna suostui mielellään Rowanin käsittelyyn.

Annasta kuoriutui kaunotar, jonka veroista ei pitkään aikaan ollut kampuksella liikkunut. Rowan oli pyörtyä onnesta, sillä Anna oli hänen.

Annakin oli pyörtyä onnesta uuden tyylinsä johdosta. Hän päätti palkita Rowanin parhaalla mahdollisella tavalla.

Rowan ei ollut koskaan nukkunut paremmin.

Corianderia eivät naiset paljoa liikuttaneet. Hänen aikansa meni koulunkäynnissä ja rikkimenneiden koneiden korjaamisessa. "Ugh, tietokoneen henki, kutsun sinua takaisin tähän metallikuoreen", Coriander välillä hassutteli koneiden kanssa.

Corianderin oli vaikeaa pitää katse kurissa illallispöydässä kauniin ja vähäpukeisen Annan kanssa. "Rowanin tyttöystävä, Anna on Rowanin tyttöystävä, Rowanin..." Coriander hoki päänsä sisällä.

Petipuuhien ja pikku torkkujen jälkeen Rowan houkutteli Annan poreammeeseen.

Poreammeessa parilla oli jopa hauskempaa kuin sängyssä.

Tunnelma oli vähän haikea, kun Anna piti lähteä omalle asunnolleen yhteisen yön jälkeen.

"Olen kuin torakka ilman Annaa!" Rowan itki Annan lähdettyä. Spruce sääli veljeään.

"Jos olisin minun pitäisi tehdä valinta, jättäisin Kuutin. Nauti elämästäsi vielä kun voit, kyllä se oikea vielä joskus löytyy", Spruce antoi Willow'lle neuvon Kuutti-ongelmassa. Willow oli kuitenkin jo tehnyt valintansa, eikä enää mikään siihen voisi vaikuttaa.

Yhteiset ruokahetket olivat vieläkin hiljaisia, sillä silloin Juniperin poissaolo tuntui eniten. Muutoin Willow, Spruce, Rowan ja Coriander olivat jo sopeutuneet elämään ilman Juniperia.

Willow oli soittanut Kuutille ja kertonut tehneensä päätöksensä. Hän oli kuitenkin kieltäytynyt kertomasta sitä puhelimessa, ja vaati Kuuttia tulemaan paikalle. "Hei Kuutti", Willow sanoi arasti Kuutin ilmestyttyä pihalle, "tämä on minun päätökseni." Willow painoi rajusti huulensa Kuutin huulille. Kuutti hymyili ja vastasi suudelmaan tulisesti.

Pojat olivat löytäneet kaapista tulivuori-raketteja ja päättivät laukaista ne. Willow'sta ihanalta katsella raketteja Kuutin kainalosta. Kaikki oli nyt hyvin, ja hän oli onnellisempi kuin aikoihin.

"Kuules Kuutti", Coriander otti Kuutin puhutteluun, "pidät sitten huolta, ettei Willow pääse pahoille tavoille. Jos niin käy, otat yhteyttä minuun, onko selvä?" Kuutti nyökkäsi. "Minä luotan siihen, että Willow pysyy uskollisena", hän vakuutti.

Ilotulituksen jälkeen Kuutti ja Willow juhlistivat Willow'n päätöstä ottaa Kuutti ja unohtaa muut muhinoimalla olohuoneen sohvalla.

Willow tajusi rakastavansa Kuuttia, vaikka miehellä olikin hyvin naiselliset jalat.

"Kuutti", Willow sanoi Kuutille tunnelman hieman rauhoituttua, "minä tahdon olla sinun kanssasi. Minä tahdon mennä naimisiin kanssasi, saada lapsia kanssasi ja niin edelleen. Kuutti, mennäänkö kihloihin?"

Kuutti ponkaisi innostuksissaan pystyyn ja heittäytyi Willow'n kaulaan - kirjaimellisesti. "Tietenkin!" hän kiljaisi. Willow hymyili onnellisena: nyt hän ei ainakaan voisi ajatellakaan ottavansa ketään muuta miestä kuin Kuutin, kihlattunsa.

Autuaan tietämättömänsä sisarensa kihlauksesta Rowan ja Spruce nukkuivat samassa sängyssä. Kumpikin kaipasi tyttöystäviään, ja yksin nukkuminen tuntui huonolta ajatukselta.

Willow ei saanut unta Kuutin lähdettyä. Hän päätti syventyä oppikirjoihinsa, mutta ei lukemisesta tullut mitään, kun Kuutti pyöri hänen päässään.

Yläkerran parivuoteesta oli tullut suosittu ajanviettopaikka. Spruce ja Willow miettivät jo yliopiston viimeisiä loppukokeita.

Innokas cheerleader Kaino Melavirta heilutteli nyrkkejään vähän liian varomattomasti. Sprucen päähän nousi kuhmu Kainon iskusta.

"Senkin tyhmä huiskutyttö! Ei toisia saa lyödä!" Spruce raivosi iskusta toinnuttuaan.

Rodriquesien yliopistoajat alkoivat olla lopuillaan, mutta opiskelutahti vain kiristyi.

"No, onnea kihlauksesta", Spruce onnitteli Willow'ta, "mutta minä kyllä olisin vielä harkinnut."

Willow'sta harkinta oli turhaa. Hän oli päättänyt Kuutin olevan se oikea, eikä hän malttanut odottaa hetkeäkään. Sitä paitsi timanttisormus näytti upealta Kuutin sormessa.

Kuutin ja Willow'n suhde ei ollut pelkkää pussailua, vaan he tekivät myös arkisia asioita yhdessä.

Opiskelijoiden iloksi satoi kunnolla lunta. Spruce ja Rowan rakensivat innoissaan lumiukkoa.

Coriander intoutui tekemään lumienkelin. "Näin hauskaa minulla oli viimeksi lapsena!" hän hihkui.

Rowan hyppi lumiukon ympärillä. Hänellä oli suunnitelma, joka koituisi valkoisen hahmon kohtaloksi.

"Aikasi on tullut, lumiukko!" Rowan karjaisi asettuessaan sopivaan kulmaan lumiukon tuhoamisen kannalta.

Sitten seurasi hurja lumipölly, mätkettä ja Rowanin sotahuutoja.

Varttitunnin kuluttua Rowan asteli pois paikalta posket punaisina ja tyytyväisenä.

Ahti-laama oli palannut. Hän raivosi Willow'lle, jota ei voinut vähempää kiinnostaa. Hän kuunteli mp3-soitintaan ja katseli pihalle ilmestynyttä söpöä pingviiniä, joka jutteli ilkeälle lumiukolle limpparin terveellisyydestä.

Ahdin karjunta säikäytti pingviinin tiehensä.

"Voitko kuvitella? Enää muutama viikko, ja sitten yliopisto on ohi", Willow jutteli Rowanille. "Niin, sitten me ollaan oikeasti aikuisia", Rowan totesi.

Rowan ja Willow leikkivät nautinnolla tyynysotaa vielä kun heillä oli siihen mahdollisuus. Ei aikuisena enää viitsisi leikkiä niin rajuja leikkejä.

Viimeisenä iltana ennen viimeistä loppukoetta Willow, Spruce, Rowan ja Coriander raivasivat olohuoneeseen tilaa pöydälle. He tahtoivat pelata lautapelejä yhdessä, sillä se oli heidän viimeinen iltansa yhdessä opiskelijoina.

Pelit sujuivat mukavasti, vaikka Rowan olikin huono häviäjä ja yritti häiritä muiden suoritusta.

Loppukokeen jälkeen vastavalmistuneet onnittelivat toisiaan. Coriander ja Rowan olivat suorituneet opinnoistaan parhaalla mahdollisella arvosanalla, Willow sai eximia cum lauden ja Spruce magna cum lauden.

Sitten he alkoivat soitella takseja palatakseen takaisin kotinaapurustoonsa Katajalehtoon. Sprucea kotiinpaluu ei innostanut.

Rowan oli päättänyt muuttaa tätinsä Sugarin luo ennen kuin hankkisi oman asunnon.

Willow jätti kampuksen hymyillen. Hän palaisi kotiin äidin ja isän luo.

Coriander jäi talolle odottamaan seuraavia opiskelijoita.

Willow'sta oli ihanaa mutta outoa olla taas lapsuudenkodin pihalla. Neljän yliopistovuoden aikana punatiilinen talo oli jäänyt miltei unholaan.

"Hei Demelza", Willow tervehti papukaijaa, joka katseli epäillen oudon näköistä naista.

Demelza ei suostunut muistamaan Willow'ta, joten Willow jätti linnun omaan rauhaansa ja vaihtoi vaatteensa ja muutti kampaustaan.

Sitten hän istui pöytään äitinsä kanssa. "Tässä minä nyt sitten olen", Willow aloitti juttelun. "No jopas, niinpäs oletkin", Jaana totesi. Pienen alkukankeuden jälkeen juttu luisti entiseen malliin.

"Tosi kivaa, kun olet taas kotona. Kyllä meillä täällä Thymen kanssa on ollut tylsää, kun teitä lapsia ei täällä ole ollut. Talo on niin suuri kahdelle vanhukselle ja pienelle papukaijalle", Jaana höpötti, "Mutta nyt kun sinä olet täällä, niin heti tuntuu paremmalta. Ja kohta talo on täynnä lapsia, vai mitä? Onhan sinulla miesystävä?" Willow nyökkäsi vähän vaivaantuneesti. "Onhan minulla.. Hänen nimensä on Kuutti", Willow kertoi.

Kun Jaana oli saanut nyhdettyä Willow'sta kaikki tiedot Kuutista, yliopistoajoista ja miesseikkailuista, joista Willow ei olisi tahtonut kertoa, äiti jätti vihdoin tyttärensä rauhaan. Willow päätti etsiä saman tien töitä löysäilyuralta. Häntä onnisti heti.

Sitten Willow tutkiskeli taloa. Kaikki oli kuten ennenkin, paitsi uusia leluja oli vähän joka paikassa. Willow leikki hetkisen pelleboksilla.

"Minä kutsuin Kuutin käymään", Willow kertoi vanhemmilleen. "Mukavaa päästä näkemään millaisen miekkosen kanssa ainoa tyttäremme heilastelee", Thyme myhäili.

Kuutti saapui pian. Willow olisi tahtonut rynnätä Kuutin syliin, mutta ei kehdannut, sillä tiesi vanhempiensa seuraavan tapahtumia ikkunasta.

"Kuutti, tässä on äiti, äiti, tässä on Kuutti", Willow esitteli Jaanan ja Kuutin toisilleen. Jaana katsoi hyväksyvästi Kuuttia. "Kunhan tuosta huivista päästään eroon, niin hyvä siitä tulee", Jaana mietiskeli hiljaa mutisten.

"No, tervepä terve, Kuutti", Jaana tervehti Willow'n jätettyä äitinsä ja kihlattunsa kahden kesken. Kuutti oli vähän varautunut, sillä hän oli kuullut Jaanan muminat huivista.

Jaana ja Kuutti tulivat kuitenkin hyvin toimeen. Jaana oli varma, että Kuutista tulisi hyvä Rodriques.

"Eikö Kuutti olekin ihana?" Willow kysyi äidiltään tultuaan taas huoneeseen. Hän moiskautti suukon Kuutin huulille äitinsä valvovien silmien alla. Jaana nyökkäili tyytyväisenä.

Jaana oli hyväksynyt Kuutin muitta mutkitta, mutta Willow'n ja Kuutin muhinointi näytti äidin silmin aika pelottavalta.

Jaana hyvästeli Kuutin nopeasti Willow'n vastalauseista huolimatta. "Ei mitään tuollaista", Jaana sanoi Willow'lle tiukasti Kuutin lähdettyä, "ainakaan ennen avioliittoa." Willow pyöräytti silmiään. "Hyvä on äiti", hän sanoi, "sitten me mennään huomenna naimisiin."

"Alapas ajaa sitä kuntopyörää, Thyme", Jaana kuiskasi miehensä korvaan nukkumaan käydessään, "sinun on paras mahtua huomenna siihen juhlapukuusi. Willow menee naimisiin."

Heti aamulla Thyme kapusi kuntopyörän selkään ja alkoi polkea hullun lailla.

Thyme sai kuin saikin karistettua liikakilot. Sitten hän laittoi uuniin paistumaan mehevän juustokakun, jota tarjottaisiin vieraille.

Valitettavasti kakku kärähti. "Ei tätä voi vieraille tarjota", Thyme sanoi pettyneenä.

Sitten vieraat jo saapuivatkin ja Willow sekä Kuutti seisoivat hääkaaren alla.

Tilaisuuteen oli kutsuttu Willow'n veljet, tädit ja setä sekä muutama Thymen ja Jaanan työkaveri.

Kun Kuutti oli liitetty Rodriquesin kunniakkaaseen sukuun, oli aika juhlia kunnolla. Kuutti syötti tuoreelle vaimolleen kakkua.

Laseja kilisteltiin pitkin juhlapäivää. Kaikilla oli hauskaa - varsinkin kuokkimaan tulleella mummelilla, jonka mielestä Kuutti oli tosi komea.

Spruce ja Cinnamon suuttuivat, kun eivät mahtuneet hääparin pöytään. Mielenosoituksellisesti he kieltäytyivät kakusta ja kävivät mieluummin itse jääkaapilla hakemassa syötävää.

Kuutti tunsi olonsa kotoisaksi kaikkien Rodriquesien keskellä. Hän on muuten tietotavoitteinen ja tahtoo mediamoguliksi. Luonne: 5-3-7-3-7.

"Tosi kivaa, kun te kaikki tulitte juhlistamaan tätä päivää", Willow kiitteli kaikkia vieraita. Coriander päätti varastaa shampanjapullon.

Häät olivat aika rennot, ja ne päättyivät isoon piiriin keittiön lattialle.

"Rouva Rodriques, saanko luvan?" Kuutti kysyi vieraiden lähdettyä Willow'lta. "Tietenkin, herra Rodriques", Willow vastasi hymyillen. Kuutti nosti Willow'n syliinsä ja kantoi hänet makuuhuoneeseen.

"Sinä olet kyllä hurjan kaunis tänään", Kuutti kehui vaimoaan.

Petivaatteiden pöllytyksen jälkeen tuore aivopari vaipui uneen. Yhtäkkiä Ahti Kovanen ilmestyi huoneeseen ja katsoi murhaavasti Willow'ta ja Kuuttia. "Minun naiseni", Ahti kivahti ja lähti. Se, miten tuo hullu laama oli päässyt sisälle taloon, oli arvoitus kaikille.

Willow ei kuitenkaan tiennyt Ahdin yöllisestä vierailusta. Hän nukkui kaunista unta miehensä vierellä.

Aamulla hän heräsi pahoinvointiin. "Ei olisi pitänyt syödä niin paljoa kakkua", Willow vaikeroi.

Willow'n kehnoa oloa helpotti Kuutin tyylimuutos. Kuutin rentous sai hänen polvensa veteliksi.

Willow oli tukehtua aamiaiseensa, kun keittiöön ilmestyi laama-asuinen Ahti, joka istui muina miehinä Thymen viereen. "Kukas sinä olet?" Jaana kysyi ihmetystä äänessään.

Willow nousi raivoissaan pöydästä ja veti Ahdin mukanaan. "Typerä laama! Sinä et saa tulla tänne! Sinä olet ihan hullu!" Willow huusi laamalle. "Mutta Willow, me kuulumme yhteen", Ahti sanoi rauhallisesti. "Eikä kuuluta! Minä kuulun yhteen Kuutin kanssa, hän on minun rakkaani! Sinä et ole mitään muuta kuin hullu laama, jonka todellisuudentaju on hämärtynyt!" Willow ärjyi. Kuutti astui hänen vierelleen. "Hän ei ole sinun, eikä koskaan tule olemaankaan, ymmärrä se", Kuutti sanoi uhkaavalla äänellä. Ahti tuhahti, kääntyi ja asteli mitään sanomatta ulos. Thyme, Jaana, Kuutti ja Willow katselivat järkyttyneinä ja vihaisina laaman perään. "Täytynee käskeä hovimestaria pitämään ulkopuoliset poissa", Thyme sanoi hitaasti.

Minähän olen ollut ahkera, jo kolmas päivitys tässä kuussa. :D Myös sukupuu on nyt ajan tasalla, vaikka se hurjan sekava onkin. Hyvää uutta vuotta kaikille, toivotaan sen olevan parempi kuin edellinen!